Kirjastot ja työväenopisto ovat tärkeitä palveluita

Asun aivan pääkaupunkiseudun suosituimman kirjaston, Leppävaaran kirjaston vieressä. Se on luksusta, jota on vaikea arvostaa tarpeeksi. Pienenä poikana kannoin lähikirjastosta säkkikaupalla kirjoja kotiin, nykyisin selaan usein kirjaston valikoimaa HelMet-palvelun avulla ja teen varauksia kotoa käsin. 50 sentin varausmaksun maksan hymyissä suin näin loistavasta palvelusta.

Suuresta suosiosta huolimatta kirjastopalvelut ovat uhattuna jatkuvasti, syistä joita en oikein ymmärrä. Maksuttomat ja laadukkaat kirjastot kartuttavat pienen kansan osaamispääomaa, ja siitä tinkiminen on käsittämättömän lyhytnäköistä. Pidän kirjastoja ehkä merkittävimpänä kunnallisena palveluna.

Toinen pitkät perinteet omaava, hyvin suosittu mutta säästöhöylän uhkaama palvelu on Espoon työväenopisto. Osallistun tällä hetkellä puutyökurssille, jolla pääsee pitkästä aikaa kokeilemaan kädentaitoja, upouudessa veistoluokassa. Työn alla on pojalle puuleluja. Iltakurssien avulla koulujen tilat ja laitteet saadaan tehokkaasti käyttöön, kaupunkilaiset oppivat uutta ja pysyvät mieleltään virkeinä. En näe tästäkään palvelusta säästämistä kovin pitkälle kantavana strategiana.