Autotonta elämää

“Hevoseton poika on huoleton poika”, todistaa vanha sananlasku. Hevosista minulla ei ole kokemusta, mutta autottomana en ainakaan joudu joka arkipäivä istumaan ratin takana kehätien ruuhkassa. Noin 13 kilometrin työmatkani sujuu pyörän selässä pitkin metsäpolkuja, merenrantaa ja puistonvieriä. Jos tapaamiseen ei voi mennä suihkun kautta, toinen vaihtoehto on julkinen liikenne.

Vielä toistaiseksi lapset on voinut kuljettaa harrastuksiin ilman autoa, ja tarkoitukseni on säilyttää tämä tilanne. Toivon samaa mahdollisuutta muillekin perheille. Tämä tarkoittaa tietenkin sitä, että Espoossa julkisen liikenteen palvelutasoa tulee parantaa ja kaupunkirakennetta tiivistää, niin että mahdollisimman moni kaupunkilainen pystyy valitsemaan asuinpaikkansa hyvien yhteyksien ja palveluiden lähituntumasta.

Espoon Vihreissä länsimetrosta keskusteltiin aikoinaan paljon ja keskustellaan yhä. Itse olen entisenä helsinkiläisenä metron rakentamisen kannalla. Pikaraitiotielle Leppävaarasta Tapiolaan on jo varattu yleiskaavassa linjaus, ja mielestäni se pitäisi toteuttaa jo metron rakentamisen aikana. Raideliikenne on saasteetonta ja matkustajaystävällistä.

Äänestä Espooseen paremmat pyörätiet ja sujuvampi julkinen liikenne — äänestä numeroa 21!